Yksi ihanimmista asioista kotiäidin arjessa on varmasti se, kun saa molemmat piiperöt nukkumaan samaan aikaan. Hetki aikaa vain itselle, saa juoda vaikka sen kupin kahvia aivan rauhassa tai keskittyä hyvään kirjaan. Tai sitten tyhjentää astianpesukoneen, laittaa pyykit, järjestellä tavaroita... :) Nyt molemmat murut tuhisevat omissa sängyissään ja on ihanan hiljaista! Kämppä näyttää kyllä siltä, että pitäisi jotain muuta tehdä, kuin istua tässä koneella, mutta nyt ei vain jaksa.

Yksi lapseton ystäväni joskus marisi, että "eihän sulla voi olla väsy kun et käy töissäkään, mä sentään joudun heräämään klo 06 joka arkiaamu". Joo, en itse joudu heräämään joka aamu kuudelta, mutta työtä on päivät kuitenkin ihan täynnä. Eikä tämä työ lopu neljältä, viikonloput eivät ole vapaat ja sairaanakin täytyy jaksaa. Älkää käsittäkö väärin, rakastan elämääni ja lapsiani yli kaiken eikä minua oikeasti haittaa tehdä tätä kaikkea heidän eteensä. En vain jaksa sitä, että joku joka ei tiedä asiasta mitään, kuvittelee että pääsen jotenkin kovin helpolla kun en käy näin äitiyslomalla töissä. Samainen ystävä oli yhteiselle ystävällemme myös valittanut, etten enää kerro hänelle asioistani. Hän kun jakaa kanssani kaikki miesseikkailunsa ja baarireissunsa ja oli nyt tuohtunut, kun minulla ei ollut vastaavia tarinoita kerrottavana. Olisin tietysti voinut kertoa miten heräämme joka aamu, syömme aamupalan, menemme ulos, syömme, menemme päikkäreille, syömme välipalan, leikimme, syömme iltaruuan, olemme ulkona, teemme iltatoimet ja menemme nukkumaan. Jonakin hurjana päivänä saatamme käydä vaikka kaupassa, leikkipuistossa tai ystävien luona. Hän ei ole varmaankaan ihan ymmärtänyt, etten enää ole se sama bilehile kuin vaikka viisi vuotta sitten. Elämä muuttaa ja olen kyllä paljon onnellisempi nyt, kuin silloin kun piti lähes joka viikonloppu olla jossain juhlimassa. En haluaisi muuttaa elämästäni juuri mitään, on ihana seurata lasten kasvamista ja kehittymistä ja elää elämää perheenä rakkaiden kanssa <3

-JonnaK-